Tane-parka
Tänään MLL:n joulumessuilla huomasin, että yksi keppihepoistani on hieman erilainen kuin muut: sen pää on liian pehmeä ja sen otsassa on kuhmu. Katsoin nimilappua ja kas! Tanehan se siinä! Päivän päätteeksi päätin viedä Tanen kotiin ja tehdä siitä entistä ehomman. Kotimatkallani pistäydyin veljeni luona kylässä ja hänen 4- ja 2-vuotiaat lapsensa ilahtuivat kovasti mukana olevasta ratsusta. Eipä siinä sitten muu auttanut kuin koeratsastaa Tane kolmoistuumin. Tane kävi vähän pieneksi meille kolmelle ja onneksi mukaan menoon ilmaantui myös Hunaja, aiemmin veljeni perheestä kodin saanut keltainen heppa. Uskokaa pois: kuhmusta ja ”tyhjästä” päästä huolimatta Tane oli ratsuna vähintäänkin keltaisen sisarensa veroinen. Seuraavaksi hyppäsin Tanen kanssa pyöräni selkään ja matkasin kotiin ratsun korjauspuuhiin. Irrotin pään ja lisäsin täytettä. Lisäsin täytettä uudelleen. Ja vielä kerran. Niin paljon, että pää oli mukavan muhkea ja että keppi ei enää muodostanut kuhmua Tanen päähän. Seuraavaksi kiinnitin pään keppiin – vain huomatakseni, että tällä kertaa Tanen kaulaosa jäi liian tyhjäksi. Irrotin pään uudelleen, sulloin Tanen kaulaan lisää täytettä ja kiinnitin pään vielä kerran. Noniin, nyt Tanen pää sekä kaula olivat sopivan muhkeita eikä kuhmukaan enää pullottanut otsassa. Tane vaikuttaa olevan aika vikuri keppihevoseksi ja eihän se tietenkään mikään ihme ole, että nuorelle varsalle sattuu ja tapahtuu. Onneksi kuhmut kuitenkin tulevat ja menevät. Nyt Tane onkin jo valmiina huomisen messupäivän haasteisiin.
Kiitos kaikille tämänpäiväisille messuvieraille ja toivotaan kaikille messumyyjille vilkasta myyntipäivää huomenna!
P.S. Minun sekä Nellin myyntipöydässä Pohjankartanon ruokalassa on ennenkuulumattomia tarjouksia! Vielä huomenna!
