Myytävänä!

Myytävänä!

Tulevana torstaina (19.5.11) suuntaan siis heppoineni ja muine huopasineni Kiiminkiin Tirinkylän koululle osoitteeseen Tirintie 97. Kyläyhdistyksen järjestämässä Naisten hyvinvointi-illassa on paikalla monenmoista esittelijää ja myytävää. Paikalle kannattaa saapua etenkin siinä tapauksessa, että puhelimesi tarvitsee huopaista lämmikettä tai suojaa. Torstaihin!

Lisää palloja

Lisää palloja

Kiimingin Tirinkylän koululla pyöriteltiin tänään pallo poikineen, kun kävin pitämässä kyläyhdistykselle huopapalloillan. Villamytyistä syntyi yksitellen toinen toistaan hienompia palloja erilaisiin tarkoituksiin ja syntyipä pyöritellessä muutama pääsiäismunakin. Mukana pyörittelytalkoissa oli myös liuta lapsia ja kylläpä olikin antoisaa seurata miten saippuaiset pikkukädetkin jaksoivat pyörittää palloja. Illan päätteeksi sitten ihmeteltiin kurttuisia käsiä.

Tirinkylän kyläyhdistys järjestää 19.5. pienen tapahtuman, jossa on myynnissä erilaisia käsitöitä, leivonnaisia ja muita tuotteita. Paikalla myös Ukemi Design uusine tuotteineen – tulepa katsomaan! Tarkempaa tietoa tapahtumasta lähempänä hoohetkeä.

100 palloa

100 palloa

Keittiöni pöydällä on 100 huopapalloa. Iso osa niistä on matkalla koruja tekevälle Nellille. Huopapallot ovat hypnoottisia. Jo niiden tuijottelu saa rauhalliselle mielelle – niiden hypistelystä puhumattakaan. Pallot tuntuvat pehmoisille, mutta niillä on silti selkeä, käsinkosketeltavissa oleva muoto. Pallot toimivatkin mitä mainioimmin stressipalloina, mutta myös käsijumppapalloina, jonglöörauspalloina, ritsan panoksina, minikeilapalloina ja kissan leluina. Niistä voi tehdä koruja ja koristeita. Ne ovat kauniita jo sellaisenaan, mutta niitä voi myös koristella ja niitä voi yhdistellä muihin materiaaleihin. Jännityksellä odotan, mitä kekseliäs Nelli niistä keksii.

Pallopäivän päätteeksi lisäsin näille värikkäille, ilahduttaville ja monikäyttöisille veitikoille oman galleriansa Kuvia-sivulle.

Uusi koti

Uusi koti

Keppihepat Nupo Nääveli ja Ulpukan Kukka saivat eilen uuden kodin Oulun yliopistollisen sairaalan lasten syöpäosastolta. Sieltä löytyy kuulemani mukaan heppasilleni useita innokkaita ratsastajia, joten Nupo ja Kukka eivät taatusti pääse tylsistymään uudessa kodissaan. Lahjoitukseni kanssa toivotan makoisat joulut kaikille osaston lapsosille sekä sivujeni vierailijoille!

P.S. Lisäsin uusia heppa- ja laukkukuvia!

P.P.S. Vinkki niille, joilla joululahjoja on vielä hankkimatta: varastossa on tällä hetkellä heppojen lisäksi ranteenlämmittimiä, rannekoruja ja muutama laukku. Muun muassa reippaat ratsut Hunaja, Räisky, Hilma, Ellu ja Kaiku ovat vailla uutta kotia.

Tule joulu kultainen

Tule joulu kultainen

Ukemi Design Joulumessuilla 4.-5.12.2010! Messut ovat MLL:n järjestämät ja pidetään Oulussa Pohjankartanolla. Myynnissä vaikka mitä! Heppoja! Laukkuja ja huiveja! Koruja ja ranteenlämmittimiä! Messuyllätyksiä! Tulepa itse katsomaan!

Ihhahhaa, ihhahhaa, hepo hirnahtaa

Ihhahhaa, ihhahhaa, hepo hirnahtaa


Hei, hepallani ratsastan

ja hymy tulee silmiin.

Sen kanssa vielä matkustan

mä kauas, vaikka pilviin.

Se iloiseksi mielen saa

ja mummoakin naurattaa.

Hei, humma, joko mennään taas,

me satumaahan laukataan!

Eila Kemi

Pari vuotta sitten halusin antaa 3 vuotta täyttävälle kummitytölleni lahjaksi keppihevosen. Kaupoista löysin vain muovihirvi(tyksi)ä, joten päätin tehdä hepan itse. Vanha villasukka! Kokeilin, mutta tästä versiosta tuli varsin ruma. Halusin tehdä jotain kauniimpaa, heppamaisempaa ja pehmeämpää. Ostin Novitan Huopanen-lankaa, kudoin siitä isohkon tossun ja huovutin sen pesukoneessa. Täytin vanhan tyynyn sisuksella. Ompelin silmät ja nahkaiset korvat. Vielä suitset ja hulmuava harja langasta ja siinä se oli: heppa! Harjanvarsi sai toimia hepan runkona, mutta puinen keppi tuntui kolkolta lapsen käteen. Niinpä kudoin ja huovutin vielä pehmokkeen kepin päälle ja kiinnitin sen jatkoksi hännän. Näin syntyi ensimmäinen heppa. Myöhemmin tämä yksilö sai nimekseen Polle. Se on yleensä ihan säyseä, mutta olen kuullut sen joutuvan välillä jäähylle vaatekomeroon liian rajujen leikkien vuoksi. No, suotakoon se Pollelle anteeksi. Hepatkin saattavat joskus innostua liikaa.

Se oli Pollen tarina. Kukin keppihevoseni muokkautuu yksilöksi omanlaisensa värityksen, silmien, koon, muodon, luonteen ja nimen vuoksi. Niillä kaikilla on oma tarinansa. Millainen on sinun heppasi – mikä on sen tarina?